1980 – 2021


Suomen poliittinen johto suhtautui 1980- luvullakin suopeasti Ahvenanmaan poliittisiin pyrkimyksiin korostaa erillistä profiiliaan; maakunta sai näin v. 1984 omat postimerkkinsä. Uutta itsehallintolakia 1980- luvulla valmisteltaessa korostettiin Ahvenanmaalla maakunnan talouselämän muusta maasta poikkeavaa luonnetta ja toivottiin siksi omaa verotusoikeutta. Valtion edustajat torjuivat ehdotuksen, mutta suostuivat järjestelyyn, jossa maakunta saisi vuosittain osuuden valtion budjetista. Osuudesta kiisteltiin kauan (0,48 tai 0,45 %), kunnes päädyttiin alempaan lukuun.Lain astuttua voimaan v. 1993 siirtyivät alueen postilaitos, yleisradiotoiminta ja monet sosiaalialan toiminnot valtiolta maakunnalle.Uuden itsehallintolain astuessa voimaan oli Suomi jo hakenut Euroopan Unionin jäsenyyttä. Suureen vapaakauppa-alueeseen liittyminen koettiin Ahvenanmaalla uhkana, joka lakkauttaisi varustamoille elintärkeän verottoman myynnin. Maakuntahallitus vaati Ahvenanmaan osalta poikkeusjärjestelyjä, joihin ensin valtiovalta ja myöhemmin EU suostui. Euroopan yhteisön jäsenmaat liittivät sopimukseen vielä kirjauksen Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta. Maakunnan asukkaat puolsivat kansanäänestyksessä EU-jäsenyyttä 73,6 % ääniosuudella. Ahvenanmaasta tuli näin verojen ja tullien osalta 1.1.1995 EU:n ulkopuolinen alue, mistä toki seurasi käytännön ongelmia maakunnan yrittäjille.
Ahvenanmaalainen kirjailija Anni Blomqvist vuonna 1984. Kuva: V K Hietanen. Museovirasto.

Ahvenanmaalainen kirjailija Anni Blomqvist vuonna 1984. Kuva: V K Hietanen. Museovirasto.

Verotonta myyntiä voitiin jatkaa Ahvenanmaan kautta kulkevilla matkustajalaivoilla, mutta se ei ollut ainoa EU-sopimuksen tuoma etu. Valtiovallan kanssa sovittu kannettavan arvonlisäveron alaraja avasi mahdollisuuksia Ahvenanmaan EU-erityisaseman hyödyntämiselle. Maakunnan postilaitos rakennutti pian suurehkon logistiikkakeskuksen verottomia Ahvenanmaan ulkopuolisia lähetyksiä varten.Ahvenanmaan taholta on EU-jäsenyyden myötä jatkuvasti vaadittu omaa edustajaa EU-parlamenttiin, jossa Suomella on nykyään 14 paikkaa. Vaatimusta on Suomen valtion taholta torjuttu, mm. viitaten maakunnan vähäiseen väestömäärään.

Maakunnan asukkaat ovat toistuvasti viime vuosikymmenten mielipidemittauksissa olleet tyytyväisiä Ahvenanmaan asemaan. Tyytymättömyyttä esiintyy kuitenkin, erityisesti niissä piireissä jotka vaalivat sadan vuoden takaisia aatesuuntauksia. Laajempaa itsehallintoa ja Ahvenanmaan itsenäisyyttä 1980-luvulla ajanut Fria Åland -puolue jäi marginaali-ilmiöksi, mutta 2000 -luvun alussa perustettu Ålands Framtid on menestynyt paremmin; ryhmällä on nykyään (v. 2021) yksi edustaja 30:n paikan maakuntapäivillä. Suomalaisten ja ruotsalaisten professorien laatimia selvityksiä Ahvenanmaan itsenäisyyden edellytyksistä on myös julkaistu.

Kriittiset äänenpainot ovat Ahvenanmaalla kuitenkin hiljentyneet uuden itsehallintolain valmistelujen alettua. Omaa, muun Suomen verotuksesta erillistä, verotusoikeutta on Ahvenanmaalla usein toivottu viitaten maakunnan elinkeinoelämän poikkeavaan luonteeseen. Yleisesti tiukkenevat kannat ns. veroparatiisien suhteen eivät välttämättä lisää ymmärrystä näille pyrkimyksille järjestelmään, jossa Suomen valtiolle jäisi vain ulkopolitiikka ja maakunnan puolustamisen velvoite (asevelvollisuus ei koske ahvenanmaalaisia).

Viime vuosikymmeninä on Ahvenanmaan kiistan ratkaisua ja sitä seurannutta itsehallintoa alettu markkinoimaan rauhanomaisena kriisien ratkaisumallina (Ålandsexemplet). Suomen valtionjohto on ahvenanmaalaisten kehotuksesta osallistunut näihin pyrkimyksiin, joita erityisesti Ålands fredsinstitut on edistänyt. Mallin soveltaminen täysin erilaisten alueiden kaunojen hankaloittamiin kriiseihin ei kuitenkaan ole helppoa.

Itämerta markkinoitiin varsinkin reaalisosialismin loppukautena rauhan merenä, mutta viime vuosien kehitys ei tätä kaunista kuvaa tue. Sotilaalliset jännitteet ovat 2000 -luvulla alueella vahvistuneet eikä Ahvenanmaa ole tästä kehityksestä erillään. Venäjän päätös avata v. 1997 suljetun Maarianhaminan konsulaattinsa uudelleen v. 2003 heijastanee suurvallan lisääntyvää kiinnostusta. Demilitarisointi on kuitenkin toiminut hyvin, rauhan aikana. Sotien sytyttyä on tilanne valitettavasti ollut toinen.

1. Tiivistä lukemasi muutamaan lauseeseen.

2. Mikä on ja mitä tekee tekstissä mainittu Ålands fredsinstitut (Ahvenanmaan Rauhaninstituutti)?

3. Kuvittele mahdollisia hyötyjä, joita Ahvenanmaan itsenäistymisellä voisi olla. Kuvittele myös, mitä haittaa siitä voisi olla. Kirjaa ranskalaisin viivoin mahdollisimman monia vaikutuksia.

4. Valitse a, b tai c -kohta:

a) Etsi Ahvenanmaata koskeva taideteos (maalaus, runo, laulu, tms.). Analysoi ja esittele teos, kirjoittamalla ainakin

– Kuka sen teki? Kerro taiteilijasta.

– Mitä teos sisältää, mitä se esittää?

– Onko sillä sanoma?

– Mitä se herättää sinussa teoksen tarkastelijana?

b) Etsi jotakin muuta kiinnostavaa toimintaa Ahvenanmaalta, ja esittele se mahdollisimman tarkasti ja monipuolisesti. Se voi olla urheiluseura, kulttuurista tai poliittista toimintaa, kiinnostava henkilö tai paikka, tai jokin muu erityinen Ahvenanmaalle ominainen asia.

c) Oletko matkustanut Ahvenanmaalla? Kerro matkasta: Missä kävit, kenen kanssa, mitä teit? Millainen matka oli? Kerro jokin yksityiskohta, joka jäi erityisesti sinulle mieleen?

5.Arvioi omaa työskentelyäsi: Mitä opit? Mihin olisit voinut keskittyä enemmän? Mihin paneuduit erityisellä huolella?

Skip to content