1922-1944


Kansainliiton edellyttämä laaja itsehallinto ei ollut ahvenanmaalaisten toivomaa, mutta siihen ryhdyttiin tarmokkaasti: maakuntavaaleissa 8.5.1922 valittiin 30 edustajaa maakuntapäiville, jotka valitsivat Julius Sundblomin puhemiehekseen; nykyistä maakuntahallitusta vastaavan maakuntalautakunnan johtajaksi eli maaneuvokseksi valittiin Carl Björkman. Ahvenanmaalaisten johtohahmot jatkoivat näin yhteistyötään, kunnes heidän välinsä tulehtuivat 1930-luvulla. Suomen valtion korkeimmaksi edustajaksi, eli maaherraksi v. 1923 nimitetty Lars Wilhelm Fagerlund oli epävirallisen ns. Ahvenanmaan komitean jäsenenä jo v. 1918 suositellut maakunnalle itsehallintoa. Yhteistyö valtiovallan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä alkoi kangerrellen. Suomen Korkein oikeus hylkäsi useita maakuntalakiesityksiä ja hallintoalojen siirtyminen valtiolta Ahvenanmaan maakunnalle eteni hitaasti. Haluttomuutta oli molemmin puolin: Eduskunta hyväksyi v. 1922 maakunnan itsehallinnon takaavan lain, joka koettiin Ahvenanmaalla nuivaksi ja ahvenanmaalaiset puolestaan vastustivat määräystä asevelvollisikäisten palvelusta merenkulkuhallituksen tehtävissä puolustusvoimien sijaan. Maakunnan ja valtiovallan edustajista muodostetussa Ahvenanmaan valtuuskunnassa voitiin kuitenkin, usein hyvässä hengessä, sovitella vähitellen väheneviä ristiriitoja.
Panssarilaiva Väinämöinen Ahvenanmaalla tammikuussa 1940. Kuvaaja tuntematon. SA-kuva.

Panssarilaiva Väinämöinen Ahvenanmaalla tammikuussa 1940. Kuvaaja tuntematon. SA-kuva.

Vakiintuva itsehallinto heijastui maakuntavaalien laskevissa äänestysprosenteissa, mahdollisesti myös siksi että niitä ei koettu kovin tärkeiksi. Ainoa puoluepoliittisena esiintyvä ryhmittymä oli vain vähäistä kannatusta nauttiva vasemmisto muiden valitsijamiesyhdistysten edustaessa jatkumoa. Muun Suomen poliittiset kiistat eivät juuri häirinneet ahvenanmaalaisten päivittäistä elämää pitkälti maanviljelyn, kalastuksen ja merenkulun parissa. Ahvenanmaalainen Gustaf Eriksson pystyi jatkamaan merenkulkua purjelaivoillaan, pitkälti alhaisten miehistökustannusten turvin, saaden toiminnalleen maailmanlaajuista romantisoivaa julkisuutta. Turismikin löi kesäisin leimansa maakuntaan monen täysylläpitoa tarjoavan pensionaatin kautta. Ulkoisen paineen väistyminen antoi tilaa ristiriidoille Ahvenanmaan kahden voimahahmon Julius Sundblomin ja Carl Björkmanin välille, viimeksi mainittu joutui jopa murhayrityksen kohteeksi v. 1935. Tulehtunut kiista leimahti uudelleen v. 1938 kun Ahvenanmaan aseman osittaista muutosta esittänyt Tukholman suunnitelma tuli heidän tietoonsa. Suomen ja Ruotsin sotilaspiirit olivat, Euroopan kiristyvästä tilanteesta huolestuneiden hallitustensa toimeksiannosta, laatineet suunnitelman Ahvenanmaan eteläosan varustamisesta linnoituksin, saariryhmän puolustuksesta yhteisin asevoimin ja väliaikaisesta ahvenanmaalaisten asevelvollisuudesta. Carl Björkman joutui eroamaan maakuntaneuvoksen virasta tuettuaan julkisesti suunnitelmaa.

Ruotsi vetäytyi kuitenkin v. 1939 hankkeesta Neuvostoliiton esitettyä vastalauseensa. Talvisodan syttyminen sai ahvenanmaalaiset muuttamaan mielensä ja Julius Sundblomkin tuki kodinturvajoukon, Ålands hemvärnin, perustamista. Suomalaisjoukkoja saapui Ahvenanmaalle, jonka rannikon linnoittaminen alkoi. Ahvenanmaan kokemat varsinaiset sotatoimet rajoittuivat muutamiin pommituksiin ja merialueiden miinoituksiin. Suomen sotavoimat jäivät Ahvenanmaalle talvisodan jälkeenkin, jolloin linnoitustöiden tahtia kiristettiin.

Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatjeslav Molotov vaati yllättäen 27.6.1940, vain pari viikkoa Baltian maiden Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen, maalleen osallistumisoikeutta Ahvenanmaan linnoittamiseen, muutoin oli saaret demilitarisoitava ja jo rakennetut linnoitukset tuhottava. Neuvostoliiton painostaman Suomen oli pakko tähän suostua; suomalaiset sotajoukot poistuivat Ahvenanmaalta ja linnoituksia ryhdyttiin tuhoamaan neuvostoliittolaisen komission valvoessa töitä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen uusi sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista solmittiin 21.10.1940 ja Neuvostoliitto perusti Maarianhaminaan konsulaatin sopimuksen noudattamista valvomaan. Neuvostoliiton Itämeren laivasto oli jo syyskuussa 1940 laatinut suunnitelman Ahvenanmaan miehittämiseksi, koko Suomea koskevan suunnittelun puitteissa.

Linnoitustyöläisiä lähdössä Ahvenanmaalle 24.6.1941. Kuva: Gunnari. SA-kuva.

Linnoitustyöläisiä lähdössä Ahvenanmaalle 24.6.1941. Kuva: Gunnari. SA-kuva.

Jatkosodan syttyessä 25.6.1941 olivat suomalaiset joukot jo Ahvenanmaalla, jossa linnoitustöihin ryhdyttiin uudelleen työvelvollisten ahvenanmaalaisten avulla. Sotilaallinen läsnäolo aiheutti kuitenkin kitkaa, eivätkä ahvenanmaalaiset suhtautuneet myönteisesti uuteen sotaan, joka eristi heitä muusta maailmasta ja aiheutti kauppalaivastossa miehistötappioita. Sotatapahtumat eivät muuten tälläkään kertaa mainittavasti häirinneet heidän elämäänsä, etenkin kun Saksan v. 1944 laatima Ahvenanmaan miehityssuunnitelma (ns. Tanne West) Suomen sodasta luopumisen varalta ei toteutunut. Suomen ja Neuvostoliiton solmittua välirauhan 19.9.1944 toimi Maarianhamina muutaman kuukauden neuvostolaivaston tukikohtana.

1. Tiivistä lukemasi muutamalla lauseella.

2. Minkälaisia ristiriitoja ilmeni Valtiovallan ja maakuntakäräjien välillä? Mistä ne mahdollisesti johtui?

3. Kuka oli Gustaf Eriksson, ja mistä hänet tunnettiin? Tee tiedonhakuja ja kirjoita esittely niiden perusteella.

4. Millainen tilanne ajoi Suomen ja Ruotsin toimimaan yhdessä erimielisyyksien jälkeen?

5.

a) Mitä vaatimuksia antoi ulkoministeri Molotov Ahvenanmaan demilitarisointiin liittyen?

b) Mitä on puolestaan meneillään tässä kuvassa?

https://museot.finn7a.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-78625

c) Mitkä seikat johtivat asiat tähän käänteeseen?

6. Arvioi omaa työskentelyäsi: Mitä opit? Mihin olisit voinut keskittyä enemmän? Mihin paneuduit erityisellä huolella?

Galleria

Purjealuksia Maarianhaminan Länsisatamassa 1933.

Purjealuksia Maarianhaminan Länsisatamassa 1933. Ålands Museum.

Maakuntaneuvos Carl Björkman puhuu Godbyssä 1938.

Maakuntaneuvos Carl Björkman puhuu Godbyssä 1938. Ålands Museum.

Lääkintöneuvos Lars Wilhelm Fagerlund

Lääkintöneuvos Lars Wilhelm Fagerlund 1911-1916. Kuva: Atelier Universal. Museovirasto.

Suomalainen sukellusvene Ahvenanmaan saaristossa.

Suomalainen sukellusvene Ahvenanmaan saaristossa. Kuva: Arvo Ääri. SA-kuva.

Ahvenanmerellä: pommien käsittelyä. Kuva: L Zilliacus. SA-kuva.

Ahvenanmerellä: pommien käsittelyä. Kuva: L Zilliacus. SA-kuva.

Skip to content